PalvelutAjankohtaistaTietoa alastaOrganisaatioJäsenilleTESLinkit

HAKU

 

AJANKOHTAISTA

Uutiset

22.7.2009
 Suomi jää infrarakentamisessa Ruotsin ja Norjan taakse

Suomen infrarakenteiden korjausvelka on huolestuttavan suuri. Toisaalta juuri nyt infra-alan yrittäjillä riittäisi kapasiteettia nykyistä selvästi suurempaan työmäärään. Kalustoa ja henkilökuntaa olisi, mutta Suomi ei satsaa infrastruktuurin kehittämiseen lähellekään samassa mitassa kuin muut Pohjoismaat.

Norjan eduskunta hyväksyi äskettäin kansallisen infrastruktuuriohjelman kymmenvuotiskaudeksi 2010-2019. Suunnitelma sisältää erittäin voimakkaan panostuksen tien- ja radanpitoon. Verrattuna edelliseen infraohjelmaan määrärahat nousevat Norjassa 220 miljardista kruunusta 320 miljardiin kruunuun, eli 24 miljardista eurosta 35 miljardiin euroon. Tienpidon osalta korotus on 157 miljardista kruunusta (17 mrd.€) 219 miljardiin kruunuun (24 mrd.€).

Myös Ruotsissa valtio on tekemässä selvän tasokorotuksen infrarakentamisen määrärahoihin vuosiksi 2010-2021. Tieverkoston ylläpitoon ja hoitoon satsataan 136 miljardia kruunua (12,5 mrd.€), rautatieverkoston ylläpitoon ja hoitoon 64 miljardia kruunua (6 mrd.€) ja liikenneverkoston kehittämiseen 217 miljardia kruunua (20 mrd.€).

”Meillä Suomessa korjausvelka sen sijaan koko ajan vain kasvaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon olisi karkeasti arvioiden saatava lisärahoitusta noin 150-200 miljoonaa euroa vuodessa ja rataverkkoon 80-100 miljoonaa euroa vuodessa. Näilläkään summilla ei poistettaisi parin vuosikymmenen aikana kertynyttä korjausvelkaa”, toteaa toimitusjohtaja Paavo Syrjö Infra ry:stä

”Toimiva infrastruktuuri on Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittinen tekijä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että jokaisesta infraan sijoitetusta eurosta kolmannes palautuu heti yhteiskunnalle ja vain runsas kymmenesosa valuu ulkomaisiin tuotantopanoksiin”, Syrjö jatkaa.

Suomalaisten maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kääntyi alkuvuonna laskuun. Maaliskuussa liikevaihto väheni 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon laskuksi tuli 0,9 prosenttia.

”Kesän ja alkusyksyn ajan työkanta on suhteellisen hyvä. Tarjouspyyntöjä on ollut loppukevään aikana kohtuullisen paljon liikkeellä. Tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten määrä on kasvanut arviolta kolminkertaiseksi, mikä on painanut urakkahinnat selvään laskuun. Valitettavasti loppuvuosi ja tuleva talvi näyttää todella huolestuttavilta, sillä teollisuuden investoinnit on pantu odotuslistalle, talonrakentamisen aloitukset ovat jäissä ja kuntien verotulot supistuvat voimakkaasti. Valtion aikaistamat väylähankkeet osuvat kohdalleen, mutta tässä tilanteessa lisäsatsauksilla perusväylänpitoon ja rahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen on vankat perusteet”, sanoo kehityspäällikkö Tapani Karonen Infra ry:stä.

Lisätietoja antavat:
Kehityspäällikkö Tapani Karonen, Infra ry, 040-5512127, tapani.karonen(a)infrary.fi
Toimitusjohtaja Paavo Syrjö, Infra ry, 040-5601803, paavo.syrjo(a)infrary.fi


takaisin