PalvelutAjankohtaistaTietoa alastaOrganisaatioJäsenilleTESLinkit

HAKU

 

AJANKOHTAISTA

Kannanotot

31.7.2008
 Infra ry:n viesti budjettineuvottelijoille:
Tie- ja rataverkosto kaipaa pikaista kohentamista - resurssit riittävät hankkeiden nopeaan käynnistämiseen

Teiden ja ratojen kunnossapitoon käytetään vuosittain vain puolet siitä rahasta, joka tarvittaisiin kompensoimaan verkostojen vuosittainen kuluminen (Kuva). Kun tämä tilanne on jatkunut vuosikausia, on kertynyt huomattava korjausvelka, joka on saatava kurottua umpeen.

Maamme talouskasvun hidastuminen on jo johtanut rakennusalan töiden vähenemiseen. Vaikka infra-alalle on ennakoitu vielä tälle vuodelle lievää kasvua, vapautuu useista, valmistumassa olevista suurhankkeista sekä talonrakentamisesta paljon konekapasiteettia ja työvoimaa. Viime vuosina infra-alan palvelutuottajat ovat myös lisänneet kapasiteettiaan. Uusille hankkeille ja liikenneväylien kipeästi kaivatulle kunnostukselle löytyykin riittävästi tekijöitä. Viime kuukausien raju kustannustason nousu on taittamassa infra-alankin suhdanteet laskuun.

Korjausvelka kasvaa tie- ja rataverkolla

On laskettu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tieverkon kunnossapitoon on saatava lisärahoitusta 150 miljoonaa ja rataverkon kunnossapitoon 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkään panostus ei poista kunnossapitovelkaa kokonaan, mutta pahimmat puutteet tällä rahoituksella saadaan poistetuksi. Silmiinpistävää kunnon heikkeneminen on alempiluokkaisilla teillä, päällysteissä ja silloissa.

Maan hallituksen maaliskuussa eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa väylä-infran rakentamiseen ja kunnossapitoon osoitettu lisärahoitus on jäämässä ostovoimaltaan negatiiviseksi infrarakentamisessa käytettyjen panosten voimakkaan hinnannousun vuoksi (liite). Tässä tilanteessa olisi vastuullista omaisuudenhoitoa, että valtion ensi vuoden budjetissa inframäärärahoja nostettaisiin vastaamaan esitettyä tarvetta.

Kasvun hiipuminen antaa tilaa uusille hankkeille

Infran rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon käytetään maassamme nykyisin yhteensä noin 5,0 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi infra-alan urakoitsijat tekevät talonrakennuksen pohja- ja aluetöitä, joihin käytetään noin 1,7 miljardia vuodessa.

Kansantalouden kasvun hidastuminen on alkuvuoden aikana jo johtanut talonrakennusalan töiden vähenemiseen. Rakennusteollisuus RT arvioi, että tänä ja ensi vuonna sekä asuntotuotanto että liike- ja toimistorakentaminen on selvästi vähenemässä. Talonrakentamisen pohja- ja aluetöistä vapautuu infrarakentajien resursseja merkittävästi muuhun tuotantoon. Tämä on selvästi nähtävissä myös Infra ry:n keväällä toteutetuissa alueellisissa suhdannekyselyissä.

Vaikka kuluvalle vuodelle on ennustettu infra-alalle pientä määrän kasvua, uhkaa kiihtynyt kustannusnousu leikata sen kokonaan. Ensi vuodelle VTT ennustaa MANK ry:lle ja LVM:lle tekemässään suhdanneselvityksessä infrarakentamisen määrän vähenevän 2,6 prosentilla.

Uusia väylähankkeita on käynnistymässä mutta monia suurhankkeita on myös valmistumassa tänä vuonna vapauttaen kapasiteettia. Suhdannetilanne onkin kääntynyt melko nopeasti. Kuluvan vuoden aikana alalta vapautuu enemmän kapasiteettia kuin käynnistyvissä hankkeissa tarvitaan. Ala on myös investoinut uuteen kapasiteettiin viime vuosina huomattavasti. Viime vuonna kaluston kappalemäärä lisääntyi neljänneksellä. Ensi vuonna on siten kasvavassa määrin tilaa uusille hankkeille. Myös lykättyjen hankkeiden aikaistaminen on hyvin perusteltua.

Henkilöstö on riittänyt mutta ammattikoulutusta lisättävä

Infra-ala työllistää nykyisin vähän yli 40 000 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöstö (liite). Vuoden 2005 alun jälkeen henkilöstön määrän lisäys on ollut noin 7 000. Merkittävää on myös infra-alan työvoiman liikkuvuus, jota valtiovallankin näkökulmasta pidetään tärkeänä asiana.

Ala on onnistunut työllistämään muilta aloilta vapautunutta työvoimaa ja peruskapasiteetti on riittänyt, vaikka ammattikoulutetusta väestä on ollut niukkuutta. Alan oppilaitoksissa tulee kaikilla koulutustasoilla lisätä aloituspaikkojen määrää, sillä henkilöstön keski-ikä on korkea ja eläkkeelle siirtymisten takia rekrytointiongelmat ovat jatkossa todellinen haaste. Aloituspaikkojen lisääminen edellyttää valtiolta lisärahoitusta oppilaitoksille. Talonrakennusalan supistuminen helpottanee jonkin verran infra-alan työnjohtovajausta.

Panosten voimakas hinnannousu otettava huomioon budjetissa ja kustannusarvioissa

Runsas vuosi sitten epäiltiin, että infra-alan hyvä työtilanne olisi johtanut urakoitsijat hinnoittelemaan väylähankkeiden tarjoukset niin, että kustannusarviot ylittyivät huomattavasti. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysmies löysi kustannusarvioiden ylityksiin muita syitä. Oikeat syyt olivat eräiden tarvikkeiden voimakkaat hinnannousut, jotka johtuivat kansainvälisestä kehityksestä, sekä tieurakoiden puolella Tiehallinnon vanhentuneet kustannusarviot.

Tänä vuonna raakaöljyn hinnannousu on jatkunut kiihtyen ja nostanut huomattavasti polttoaineiden ja infra-alalla käytössä olevien tarvikkeiden hintoja. Moottoripolttoöljyn hinta on vuoden kuluessa noussut noin 63 prosenttia. Muita huomattavasti kallistuneita tuotteita ovat muoviset putket ja kaivot, teräs ja sementti – kaikki tuotteita, joita käytetään runsaasti infra-alan hankkeissa. Koko infra-alan tuotannossa se merkitsee noin 250 miljoonan euron vuotuisia lisäkuluja. Kustannusarvioiden päivitys ja määrärahojen korotus on näiltä osin välttämätöntä.

Odotukset ensi vuoden budjetille

Infra-ala odottaa elokuussa valmisteltavalta valtion ensi vuoden budjetilta paljon. Liikennepoliittisessa selonteossa priorisoitiin väylähankkeita, mutta hankkeiden käynnistymisen ajankohdat jäivät vielä auki. Listalla olevia hankkeita on perusteltua saada alkamaan jo ensi vuonna. Tulevien hankkeiden aloittamisen mahdollistamiseksi niiden suunnitteluun tulee varata määrärahoja. Perustienpidon ja perusradanpidon rahoitukseen on saatava tasokorotus, jolla korjausvelkaa aletaan kuroa umpeen ja torjua väylien rappeutumista. Myös työllisyyden hoidon ja alan kapasiteetin tasaisen käytön kannalta määrärahojen lisääminen infratuotantoon on perusteltua.

Palveluntarjoajien näkymät tulevaisuudessa

Tällä hetkellä elämme aikaa, jolloin infra-alan työt uhkaavat vähentyä, kun samalla infrarakentamisessa käytettävien panosten hinnat ovat voimakkaasti nousseet nostaen palveluntarjoajien kustannuksia.

Talonrakentamisen ja sitä kautta talonrakentamisen pohjatöiden selvä väheneminen on vapauttanut ja lähiaikoina edelleen vapauttaa infra-alan palveluntarjoajien resursseja lähivuosiksi. Liikennepoliittiseen selontekoon sisältyneet väylähankkeet on ajoitettu suurelta osin alkamaan vuonna 2010–2011. Infra ry:n näkemyksen mukaan tilaajien kannattaisi käyttää infra-alan palveluntuottajilta vapautuvia resursseja liikennepoliittiseen selontekoon sisältyneiden hankkeiden aikaistamiseen. Näin taattaisiin alalle tasainen työkuorma ja suhdannetilanteen parempi ennustettavuus.


Liitetiedosto
Korjausvelka, perustienpidon määrärahojen ostovoima, rakentamisen työllisyys



takaisin